Uudistumisen tarpeesta ja jatkuvasta muutoksesta puhuminen on tämän päivän sää. U- ja m-asioita voi vatvoa loputtomiin, ja aina löytyy uusi näkökulma, joka on samalla kaikille yhteinen. U- ja m-rintamien liikkeitä voidaan ennustaa, mutta yllätyksiä tulee silti ja lopulliset vaikutukset ovat aina hyvinkin paikallisia. Kas, sadekuuro kasteli kadun toisen puolen. Täällä me vaan juotiin kahvia auringossa.
Mikä saisi meidät aika ajoin oikeasti, aidosti ja ihan ite uudistamaan ajatteluamme ja näkemyksiämme?
Tuhannen taalan kysymys. Taannoin esitimme sen Helka Piriselle, joka oli puhumassa esimiehillemme muutosjohtamisesta. Helka on muutosjohtamisen asiantuntija ja kirjailija.
Helkan ohje oli ytimekäs. Koska kerran oppiminen on megatrendi, kannattaa poistaa oppimisen ensimmäinen este kysymällä mitä minä voin saada tästä muutoksesta irti. Toisaalta esimiehen on hyvä ymmärtää, että hänellä itsellään ei aina tarvitse olla ratkaisua kaikkeen. Esimiehenkään ei tarvitse olla supermies tai nainen!
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kannattaa patistella muita valmistelemaan muutokset paremmin. Etenkin omaa esimiestä kannattaa rohkeasti hyödyntää, ja häntä saa myös haastaa. Hänkin todennäköisesti miettii samoja asioita, mutta onneksesi eri näkökulmasta. Siitä kannattaa jutella.
Helka nosti esille useita käytännön toimintamalleja siinä kohtaa, kun työelämässä on nousemassa se kuuluisa seinä eteen. Kun tuleva muutos tuntuu vähintään mielenrauhaa, ja suorastaan henkeä ja terveyttä uhkaavalta.
Vaikka siltä ei tuntuisi, aina voi valita toisen näkökulman muutokseen: Ahaa, nyt tulee jotain uutta eli voin kenties itsekin uudistua siinä samalla, kun tutkailen tätä uutta asiaa.
Ongelmien taklaamiseen Helka antoi työkaluksi ratkaisukeskeisen lähestymistavan. Kun joku lähestyy sinua ongelman kanssa tai koko tiimi huutaa yhteen ääneen että ”Apuuvaa, pomo! Nyt kuule: Meillä on ongelma”, älä ryhdy heti ratkaisijaksi, vaikka kiusaus on suuri ja osaisitkin.
Se sijaan mieti, miten asiasta saataisiin irti kaikki hyöty yhteisen ajattelun avulla. Yhteistä pohdintaa voi ruokkia vaikka kysymällä: Mikä on tärkein tavoite? Mikä estää etenemisen? Mikä mahdollistaisi ratkaisun? Mitä teet seuraavaksi?
Toinen huomaa itsekin osaavansa aika paljon, kun hän alkaa miettiä vaihtoehtoja. Se on sitä muodikasta voimaannuttamista.
Entä miten torpataan muutosvastarinta tehokkaimmin?
Helka neuvoi tiedustelemaan kyynikolta, haluaako hän ottaa pois kaveriltaan onnistumisen mahdollisuuden.
Eihän kukaan halua.